Vapaan
sivistystyön oppilaitosrakenne on muuttunut vuosikymmenien kuluessa. Eniten on
tapahtunut kansalais- ja työväenopistojen yhdistymisiä. Viime vuosina on menty
myös oppilaitosmuotorajojen yli, kun eri oppilaitokset ovat yhdistyneet vapaan
sivistystyön kentällä tai ammatillisten oppilaitosten kanssa.
Tämä kartoitus
paneutuu näihin muutoksiin. Kartoitus ei ole aukoton, mutta antaa hyvän kuvan
oppilaitosfuusioista vapaassa sivistystyössä viime vuosikymmeninä ja vuosina.
Kartoitus
jakaantuu kuuteen osaan. Ensin kuvataan oppilaitosrajojen yli menneet fuusiot,
jotka ovat pisimmälle vietyjä rakenneratkaisuja vapaan sivistystyön kentällä.
Sen jälkeen kerrotaan oppilaitosmuotojen sisällä tehdyistä oppilaitosten
yhdistymisistä siltä osin kuin fuusiot on saatu selville ilman perusteellista
tutkimista. Oppilaitosten nimenmuutoksia ei ole otettu listaukseen mukaan.
Sitten
esitetään oppilaitosmuotorajat ylittävät alueelliset yhteistyöverkostot, mitä
seuraa kuvaus oppilaitosmuotojen sisäisistä yhteistyöverkostoista.
Lopuksi
kerrotaan esimerkinomaisesti Osaava-yhteistyöstä sekä oppilaitosten yhteisistä
laatu- ja kehittämishankkeista. Viimeksi mainitut kuvaukset eivät ole
täydellisiä, koska esimerkiksi Osaava-hankkeita on toteutettu reilun viiden
vuoden ajan erilaisilla kokoonpanoilla. Ei ollut perusteltua ruveta kuvaamaan
niitä kaikkia. Sama koskee Opetushallituksen rahoittamia laatu- ja
kehittämishankkeita.
Epätäydellisyydestään huolimatta yhteistyöverkostokuvaukset
kertovat sen, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kyenneet hyvään
yhteistyöhön opettajien täydennyskouluttamisessa sekä toiminnan kehittämisessä
ja laaduntamisessa.
