VSY
Sijaintisi: Etusivu > Tietolaari > KÄSITTEITÄ > Aktiivinen kansalaisuus

Aktiivinen kansalaisuus

Aktiivisen kansalaisuuden voi jakaa henkis-kulttuuriseen, toiminnalliseen ja poliittiseen kansalaisuuteen.

Henkis-kulttuuriseen kansalaisuuteen kuuluvat ihmisten erilaiset älylliset, sivistykselliset ja kulttuuriset aktiviteetit. Inhimillisyys, ihanteellisuus, eettisyys, moraalisuus, emotionaalisuus ja arvoperustaisuus ilmentävät ihmisten pyrkimyksiä henkis-kulttuurisen kansalaisuuden kohdalla. Tätä aktiivisen kansalaisuuden muotoa leimaavat usein henkilökohtaisuus, yksilöllisyys ja jopa itsekkyys. Ihmiset keskittyvät itselleen tai omalle yhteisölle tärkeinä pitämiinsä asioihin ja edistävät niitä erilaisin tavoin. Henkis-kulttuurisen kansalaisuuden ilmenemismuotoja ovat sivistykselliset, kulttuuriset ja hengelliset aktiviteetit.

Toiminnallinen kansalaisuus ilmenee ihmisten erilaisina aktiviteetteina yhdistyksissä, yhteisöissä, kansalaisopiston piireissä ja seurakunnissa. Toiminnallisena kansalaisena ihminen haluaa ennen muuta osallistua, toimia vapaaehtoisena ja myötävaikuttaa henkilökohtaisella, konkreettisella panoksella itselle ja/tai muille mieluisten ja tärkeiden asioiden hyväksi. Toiminnallinen kansalaisuus ilmentää ihmisten yleistä aktiivisuutta, mutta usein myös vastuullisuutta ja lojaalisuutta omaa yhteisöä kohtaan. Toiminnallinen kansalaisuus voi liittyä henkis-kulttuuriseen kansalaisuuteen, mutta se voi olla myös siitä irrallaan. Toiminnalliseen kansalaisuuteen ei välttämättä kuulu mainittavaa henkistä ja sivistyksellistä panosta.

Poliittinen kansalaisuus on perinteisin aktiivisen kansalaisuuden mielleyhtymistä. Poliittisen kansalaisuuden merkitys ei ole vähentynyt, vaikka kiinnostus sitä kohtaan onkin vähentynyt. Kansanvalta toteutuu yhteiskunnassa vain, kun ihmiset kansalaisina turvaavat demokraattisten valtioelinten legitimiteetin. Tämä tapahtuu niin, että riittävä määrä kansalaisista äänestää, asettuu ehdokkaaksi vaaleissa ja hoitaa kunnallisia ja valtiollisia luottamustehtäviä. Edustuksellista demokratiaa täydentää kansalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen. Esimerkiksi aktiiviset kuntalaiset voivat esittää omia toiveitaan ja vaatimuksiaan hyvinkin näyttävästi ja julkisuutta hyödyntäen, mutta perinteisen yhdistystoiminnan ja olemassa olevien poliittisten puolueiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Suora toiminta on tilannesidonnaista ja liittyy yleensä hyvin rajatun kysymyksen ratkaisemiseen. Kun asia on ratkaistu tai kansalaiset ovat saaneet viestinsä perille poliittisille päättäjille, toiminta loppuu.

Aktiivisen kansalaisuuden rinnakkaiskäsite on passiivinen kansalaisuus. Ihminen passiivisena kansalaisena voi nauttia kansalaisen perusoikeuksista ja -vapauksista. Nykyaikana tietyt perusoikeudet tunnustetaan myös henkilöille, jotka eivät ole valtion kansalaisia, mm. maahanmuuttajille ja pakolaisille.

Lähde: Aktiivisen kansalaisuuden määrittelyä, Aaro Harju

 

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 




Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO