Eduskunta
Sivistys- ja tiedejaosto
HE 134/2016 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion
talousarvioksi vuodelle 2017
Teema: Ammatillinen koulutus: resurssit ja
rakenneuudistuksen toimeenpano, pahimmat kipupisteet
Vapaa Sivistystyö ry kiittää mahdollisuudesta lausua
ammatillisen koulutuksen resurssien ja rakenneuudistuksen kipupisteistä. Asia
koskee kaikkia niitä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjiä, joilla on
tällä hetkellä ammatillisen peruskoulutuksen ja/tai ammatillisen
lisäkoulutuksen järjestämislupa. Tällaisia kansanopistojen ylläpitäjiä on 38,
liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistojen) ylläpitäjiä 11 ja
opintokeskusten ylläpitäjiä kolme.
Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan euron
säästöt. Ne ehdotetaan toteutettavaksi vuodesta 2017 alkaen määräämällä
ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen enimmäismäärän perusteena oleva
opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista
enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Näin menetellen koulutuksen
järjestäjä päättää säästön kohdentamisesta vaihtoehtoisesti
opiskelijakohtaisten kustannusten vähentämiseen, opiskelijamäärän vähentämiseen
tai edellisten yhdistelmään. Ammatillisen koulutuksen reformi on käynnissä
samaan aikaan, ja valmistelussa on ammatillisen koulutuksen osalta merkittävät
rahoituksen määräytymisen muutokset sekä koulutuksen toteuttamisen
kokonaisvaltainen uudistaminen. Yhdistelmä on haasteellinen oppilaitosten
ylläpitäjille.
- Vapaa Sivistystyö ry katsoo, että tehtävä säästö on suuri
ja se vaikuttaa merkittävästi vapaan sivistystyön toimijoiden mahdollisuuteen
järjestää ammatillista koulutusta. Henkilöstökustannusvaltaisella opetusalalla
säästöillä on vaikutusta laatuun, saavutettavuuteen ja tuloksellisuuteen. Siksi
tulisi huolella arvioida, voidaanko säästöt tehdä hitaammalla aikataululla niin
että niiden vaikutus yhdelle varainhoitovuodelle kohtuuton. Koulutuksen
järjestäjiltä edellytetään samanaikaisesti laajoja kehittämistoimenpiteitä sekä
rahoituksen muutoksiin sopeutumista. Vapaan sivistystyön oppilaitoksiin
kohdentuu leikkauksia myös vapaan sivistystyön koulutuksen osalta.
Oppilaitostasolla resurssit vähenevät 10-13 prosenttia.
- Viime hallituskaudella tehdyn toisen asteen koulutuksen
rakenteellisen uudistamisen valmistelutyön yhteydessä linjattiin opetus- ja
kulttuuriministeriössä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaa
tullaan järjestäjäverkkoa muodostettaessa arvioimaan kokonaisuutena. Tämä on
tärkeä kaikille ammatillista koulutusta järjestäville vapaan sivistystyön
oppilaitoksille, koska ne tuottavat monialaista koulutusta. Linjaus
vahvistettiin silloin myös valtioneuvostossa. Kokonaistarkastelua ei ole
kuitenkaan tehty leikkausten eikä ammatillisen koulutuksen reformin
uudistusesitysten osalta.
- Periaate, että koulutuksen järjestäjä voi päättää säästön
tarkemmasta kohdentamisesta, on hyvä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten
järjestämä ammatillinen koulutus on kuitenkin tietyille aloille erikoistunutta.
Käytännössä pienten tai yksialaisten koulutuksen järjestäjien ei ole
mahdollista kohdentaa säästöjä opiskelijamääriin. Ne eivät voi myöskään luopua
jonkin tutkinnon järjestämisestä, eikä ryhmäkokojen pienentäminen tuo
tarvittavia säästöjä. Vapaan sivistystyön kampukset ovat ns.
monitoimijakampuksia. Ylläpitäjät eivät pysty vähentämään
kiinteistökustannuksia samalla määrin kuin ammatilliset toimijat, koska
kiinteistöjä tarvitaan vapaan sivistystyön opetukseen tai perus- ja
lukiokoulutukseen tai liikunnan valmentaja- ja huippu-urheilukoulutukseen. Näin
ollen vaihtoehdoksi jää opiskelijakohtaisten kustannusten vähentäminen ja
henkilöstökulujen leikkaaminen.
- Haluamme kiinnittää
huomiota myös siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriön aiemmin (vuonna
2013) päättämät opiskelijamäärien vähennykset kohdistuivat suhteellisesti
rankimmin yksityisiin ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. Esimerkiksi 18 kansanopistojärjestäjältä
vähennettiin 278 opiskelijapaikkaa.
Tasavertainen kohtelu olisi tarkoittanut, että opiskelijamääriä olisi
leikattu 180 paikkaa vähemmän.
Vuoden 2017 talousarviossa linjataan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa. Lisäksi tavoitteena on, että järjestäjäverkkoon kuuluu erikoistuneita, toimintaedellytyksiltään vahvoja koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät tarjoamaan valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä koulutuspalveluja. Järjestäjärakenteen kehittämisohjelman avulla varmistetaan yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan kaikissa osissa ja molemmissa kieliryhmissä.
Terveyden ja
liikunnallisen elämäntavan edistäminen on yksi valtiovallan tärkeistä
kehittämishankkeista. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ja ennen muuta
liikunnan koulutuskeskukset toimivat juuri näiden tavoitteiden mukaisesti.
Oppilaitosten toimintaedellytysten kaventaminen erilaisin
valtionosuusleikkauksin on kuitenkin jyrkässä ristiriidassa valtiovallan
pyrkimysten kanssa.
Ammatillisen
koulutuksen reformin valmistelu on edennyt siihen, että tarkasteltavana on
esityksiä rahoituksesta ja uudesta tutkintorakenteesta. Muutosten on tarkoitus
tulla voimaan vuonna 2018.
- Käytettävissä olevien
tietojen perusteella koulutuksen järjestäjien on tässä vaiheessa mahdoton
arvioida järjestämisedellytyksiä tai suunnitella toimintaa ja taloutta. Uuden
rahoitusmallin ja tutkintorakenteen osalta tulisi ehdottomasti hyvissä ajoin
laatia vaikuttavuusarvio suhteessa reformin tavoitteisiin ja sivistyksellisten
oikeuksien toteutumiseen.
- Ammatillisen
koulutuksen uudistamisen osalta perustuslakivaliokunta on aiemmin (HE 306/2014) kiinnittänyt huomiota sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen siihen
ammatillisen koulutuksen leikkausesityksissä ja rakenteen muuttamisessa. Nyt meneillään olevan ammatillisen koulutuksen
reformin osalta tulisi arvioida vaikutuksia
sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumiseen, varsinkin koulutuksen
alueelliseen saatavuuteen ja vähävaraisten opiskelumahdollisuuksiin.
Heikkenevätkö esimerkiksi nuorten tosiasialliset ja yhtäläiset mahdollisuudet
saada koulutusta?
Rahoituksen ja rakenteen muutokset
kohdistuvat erityisesti pieniin ja yksityisiin koulutuksen järjestäjiin.
- Vapaa Sivistystyö ry katsoo, että
vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän ammatillisella koulutuksella on
erityisiä tehtäviä suomalaisessa yhteiskunnassa:
ammattitaidon lisäksi myös mm. ihmisenä kasvaminen, aktiivisena ja
demokraattisena kansalaisena toimiminen ja terveyden ja liikunnallisen elämäntavan
edistäminen. Jatkossa järjestämislupien tulisi
tunnistaa nämä erityiset tehtävät, jotka koskevat arvoperustaa, aikuisten
oppimista ja sisäoppilaitosmuotoisuutta. Koulutuspolitiikalla ei tule murentaa
yhteiskuntaa heijastavaa moniarvoista koulutuspalvelua.
- Toistuvasti
ammatillisen koulutuksen uudistamisesitysten yhteydessä on ollut esillä
kunnalliseen tai maakunnalliseen koulutuksen organisoimis- ja rahoitusmalliin
siirtyminen. Vapaa Sivistystyö ry katsoo, että tämän tyyppinen kehitys
vaarantaisi yksityisten koulutuksen järjestäjien tarjoaman opetuksen sekä arvopohjan
elinvoimaisuuden tukemisen suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
- Uudistuvaa rahoitusta koskevissa
esityksissä perusrahoituksen osuus vaihtelee 50-80 prosentin välillä
kokonaisrahoituksesta. Henkilöstökustannukset muodostavat koulutuksen
järjestäjillä 60-70 prosenttia ja kiinteistökustannukset 15-20 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Koulutuksen järjestäminen epävarman rahoituksen perusteella on erittäin
ongelmallista. Perusrahoituksen tulisi mahdollistaa laadukkaan koulutuksen
järjestämisen sekä henkilöstön osaamisen ja tarvittavien kiinteistöjen
ylläpitämisen. Näin ollen perusrahoituksen tulisi olla 80 prosentin tasolla.
- Ammatillisen
koulutuksen uudistamiseen liittyy keskeisenä asiana opettajien osaamisen
päivittäminen ja täydentäminen. Opettajakoulutusfoorumi on linjaamassa ja
uudistamassa tällä hetkellä opettajankoulutusta koulutuspoliittisten muutosten
suunnassa. Ammatillisen koulutuksen osalta suurin huoli ei ole tulevien opettajien
osaamisessa, vaan nykyisten opettajien osaamisen täydentämisessä. Ammatillisen
koulutuksen uudistus muuttaa opettajuutta merkittävästi. Siksi opettajien
täydennyskoulutukseen tulee ohjata resursseja opetus- ja kulttuuriministeriön
toimesta. Vain näin taataan reformin tavoitteiden toteutuminen kaikilta
osiltaan.
Ammatillisen koulutuksen reformin
suunnittelutyössä työpaikkojen ja siellä tapahtuvaksi katsottavan oppimisen
rooli on suuri. Tämä korostaa oppilaitosten vastuuta työelämäosaajien
ohjaamisessa ja kouluttamisessa. Tämä on niukentuvien resurssien oloissa vaikea
yhtälö.
- Koulutuksen järjestäjät joutuvat
jo tälläkin hetkellä korvaamaan työpaikoille opiskelijoiden
työharjoittelujaksoista. Koulutuksen järjestäjiä kohdellaan tässä osin
epätasa-arvoisesti. Kuntapohjaiset järjestäjät eivät välttämättä joudu
maksamaan maksuja kunnan työoppimispaikoista, mutta yksityisiltä järjestäjiltä
maksuja peritään. Tätä ei saa tapahtua uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa
jatkossa.
Ammatillisen koulutuksen reformissa on käsitelty myös eri
tavoin tukea tarvitsevien oppijoiden opintoja.
- Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yksilöllinen tuki
tulee muuttumaan. Esityksen mukaan yksilöllinen tuki olisi jatkossa
kolmiportainen: yleinen ohjaus, tehostettu ohjaus ja erityinen tuki.
Luonnosesityksen mukaan vain erityinen tuki oikeuttaa +0,47 prosentin
yksikköhinnan korotukseen. Tähän olisivat oikeutettuja vain "erityistä tukea järjestävät ammatillisen
koulutuksen järjestäjät, joilla on erityisopetusta tarvitsevia opiskelijoita
ryhmissään. Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on myös erityisopetuksen
erityisen koulutustehtävän saaneilla koulutuksen järjestäjillä. Erityisopetusta
saavalle opiskelijalle laaditaan hojks."
Tämän korotetun yksikköhinnan vaikutukset koulutuksen järjestäjien
saamaan rahoitukseen eivät ole vielä tiedossa. Esityksen perusteella jää
epäselväksi, ovatko esimerkiksi kansanopistot tai liikunnan koulutuskeskukset
mukana niiden koulutuksen järjestäjien joukossa, jotka tätä korotusta voisivat
saada. Nykytilanteeseen verrattuna vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Helsingissä 11.10.2016
Vapaa Sivistystyö ry
Hallitus
psta
Aaro Harju
puheenjohtaja
