Kansanedustajien tapaaminen 13.11.2015

Kirje kansanedustajille

Parlamentaarinen aikuiskoulutuskomitea

Komitean tarkoituksena olisi kartoittaa aikuiskoulutuksen tämän hetken tilanne ja tulevaisuuden kehittämistarpeet sekä laatia aikuiskoulutuksen kehittämisohjelma

Perusteluna komitean asettamiselle on se, että hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaan tehdä Suomesta koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa maailmassa. Tämän tärkeän tavoitteen saavuttaminen ei onnistu vain kehittämällä perus-, toisen ja korkea-asteen koulutusta, vaan siinä tarvitaan mukana myös systemaattista ja laadukasta aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutuksen kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii huolellisen pohjatyön, jonka parlamentaarinen komitea voi tehdä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lakkauttanut aikuiskoulutuksen yksikön sekä aikoo kumota koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa koskevat pykälät yliopisto- ja ammattikorkeakoululaista sekä kehittämissuunnitelmaa koskevan asetuksen. Aikuiskoulutusta ei linjata erikseen enää missään ministeriön yksilössä eikä kehittämissuunnitelmassa. Tämänkin puhuu sen puolesta, että nyt tarvitaan komitea linjaamaan aikuiskoulutuksen tulevaisuutta.

Edellinen parlamentaarinen aikuiskoulutuskomitea istui vuosina 2001-2002. Se antoi selkeät suuntaviivat 2000-luvun alkuvuosien aikuiskoulutuksen ja myös vapaan sivistystyön kehittämiselle. Se toimi tärkeänä linjaavana asiakirjana myös ministeriön aikuiskoulutusyksilölle sekä tiede- ja ammatillisen koulutuksen osastolle.

Vapaa Sivistystyö ry esittää, että asetetaan parlamentaarinen aikuiskoulutuskomitea.

Maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten koulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajia opiskelee runsaasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa: kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, opintokeskuksissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa. Oppilaitokset järjestävät maahanmuuttajaryhmille kotouttavaa kieli-, kulttuuri- ja muuta koulutusta, opetussuunnitelman perusteiden pohjalta järjestettävää kotoutumiskoulutusta sekä yleistä vapaan sivistystyön koulutusta, johon maahanmuuttajat osallistuvat yhdessä kantasuomalaisten kanssa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden kokonaismäärä vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa oli vuonna 2014 noin 55 000 opiskelijaa. Heistä maahanmuuttajakoulutukseen osallistui noin 40 000 opiskelijaa ja yleiseen koulutukseen noin 15 000 opiskelijaa.

Kotoutumiskoulutuksen pohjalta suunniteltuihin maahanmuuttajien omaehtoisiin opintoihin osallistuu vähintään 4 300 henkilöä, joista naisia on 58 prosenttia ja miehiä 48 prosenttia. Erityisesti tämän koulutuksen rahoitus on tällä hetkellä ongelmallinen.

Vapaa Sivistystyö ry esittää, että maahanmuuttajien omaehtoinen kotoutumiskoulutus tulee rahoittaa erikseen siten, että valtionosuus kattaa niiden kustannusten osuuden, joka muussa vapaan sivistystyön koulutuksessa katetaan opiskelijamaksuilla ja muulla ylläpitäjän rahoituksella. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus voitaisiin määritellä vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvassa oppilaitoksen erityiseksi koulutustehtäväksi. Tällä tavoin menetellen koulutusta voitaisiin järjestää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti opiskelijan tarpeita palvellen. Tämä edellyttää lisärahoitusta oppilaitoksille ja oman kustannuspohjan luomista maahanmuuttajien omaehtoiselle kotoutumiskoulutukselle.

Vapaa Sivistystyö ry esittää, että kotoutumiskoulutuksen määräraha siirretään hallitusneuvotteluissa sovitulla tavalla opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alle.

Vapaa sivistystyö ry pitää lisäksi tärkeänä, että maahanmuuttajille kohdennettavassa tiedotuksessa ja ohjauksessa esitellään vapaan sivistystyön tarjoamia koulutuspalveluja mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti, koska vapaa sivistystyö on erinomainen maahanmuuttajien kotoutumis- ja muun koulutuksen järjestäjä.

Aikuisten osaamisessa puutteita

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n organisoima PIAAC-tutkimus toteutettiin 33 maassa ympäri maailmaa 2010-luvun alussa. Tutkimus mittasi työelämässä tarvittavia avaintaitoja ja kognitiivisia kykyjä, joita tarvitaan aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tutkimustulokset julkistettiin lokakuussa 2013, ja ne auttavat valtioita arvioimaan, seuraamaan ja analysoimaan aikuisten taitojen jakautumista ja tasoa. Tutkimuksen maakatsaus julkistettiin 6.10.2015.

Suomalaiset eivät menestyneet tutkimuksessa aivan odotetulla tavalla. Riittävät luku-, numero- ja tietotekniset perustaidot puuttuvat 600 000 suomalaiselta 16-65-vuotiaalta. Erityisen ongelmallisia ryhmiä ovat koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret sekä ikäihmiset.

Maakatsaus kehottaa kiinnittämään vakavaa huomiota riittävien perustaitojen opettamiseen lukemisessa, numerotaidoissa ja tietotekniikan hyödyntämisessä. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa on vaikea selvitä, jos tällaiset perustaidot ovat vajavaiset tai olemattomat. Ihmisten syrjäytymisriski kasvaa merkittävästi.

Vapaa Sivistystyö ry esittää, että eduskunta varmistaa osaltaan sen, että kansalaisten riittävät luku-, numero- ja tietotekniset taidot opetetaan kaikille suomalaisille ja maahan muuttaneille uusille asukkaille. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat mielellään mukana näissä kansallisissa talkoissa.

Helsingissä 13. päivänä marraskuuta 2015

Vapaa Sivistystyö ry

Hallitus