Lausunto sivistysvaliokunnalle kotouttamiskoulutuksesta

Eduskunta

Sivistysvaliokunta

21.10.2015

Asia: HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
Teema: Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus

Maahanmuuttajia opiskelee runsaasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa: kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, opintokeskuksissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa. Oppilaitokset järjestävät maahanmuuttajaryhmille kotouttavaa kieli-, kulttuuri- ja muuta koulutusta, opetussuunnitelman perusteiden pohjalta järjestettävää kotoutumiskoulutusta sekä yleistä vapaan sivistystyön koulutusta, johon maahanmuuttajat osallistuvat yhdessä kantasuomalaisten kanssa.

Vapaa Sivistystyö ry selvittää parhaillaan koulutettavien kokonaismäärää, josta ei ole aikaisempaa kaikkia 313 oppilaitosta kattavaa tilastoa. Kysely on vielä kesken, vastaus on saatu 190 oppilaitoksesta. Seuraavassa esitettävät opiskelija- ja opetustuntien lukumäärät on arvioitu kyselyvastauksista saatujen tietojen pohjalta.

Maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on 83 prosentissa oppilaitoksista. Koulutusta järjestetään:

. vapaan sivistystyön koulutuksena

. työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena

. muuna työvoimapoliittisena koulutuksena

. tilauskoulutuksena

. ammatillisena koulutuksena

. yleissivistävänä koulutuksena

. alaikäisten turvapaikanhakijoiden koulutuksena.

Vapaan sivistystyön koulutus

Oppilaitokset järjestävät koulutusta vapaan sivistystyön koulutuksena seuraavasti:

Maahanmuuttajaopiskelijoiden kokonaismäärä vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa oli kyselyn tämänhetkisten tietojen mukaan noin 55 000 opiskelijaa. Heistä maahanmuuttajakoulutukseen osallistui noin 40 000 opiskelijaa ja yleiseen koulutukseen noin 15 000 opiskelijaa.

Maahanmuuttajille suunnattuun vapaan sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen (maahanmuuttajakoulutus) osallistuneista noin 40 000 opiskelijasta naisia oli 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia. Koulutuksia oli 2 800 kappaletta ja niissä opetustunteja 170 000. Koulutusten laajuus oli keskimäärin: kansanopistossa 390 opetustuntia, kansalaisopistossa ja opintokeskuksessa 45 opetustuntia, kesäyliopistossa ja urheiluopistossa 35 opetustuntia. Opetustuntien sisältönä olivat: kielet 92 prosenttia, yleissivistävä koulutus ja oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi 6 prosenttia, käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot 2 prosenttia ja muu koulutus 2 prosenttia.

Opetustunneista 30 prosenttia on järjestetty käyttäen Opetushallituksen julkaisemia kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita ja lisäksi 8 prosenttia on järjestetty niitä soveltaen. Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteita käyttäen on järjestetty 2 prosenttia opetustunneista.

Kotoutumissuunnitelman pohjalta omaehtoisiin opintoihin osallistui vähintään 4 300 henkilöä, joista naisia oli 58 prosenttia ja miehiä 48 prosenttia. Näistä opiskeli 63 prosenttia kansalaisopistoissa ja 37 prosenttia kansanopistoissa. Opetustunteja tälle ryhmälle kertyi 73 000. (Luvut sisältyvät vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen lukuihin.)

Vapaana sivistystyönä järjestetyn maahanmuuttajakoulutuksen järjestämistä rahoitettiin vapaan sivistystyön valtionosuudella, laatu- ja kehittämisavustuksilla ja opintoseteliavustuksilla. Koulutus oli joissain tapauksissa opiskelijoille kokonaan maksutonta - kaikki maahanmuuttajakoulutus (12 % kyselyyn vastaajista) tai tietyt kurssit (esim. kielet tai pakolaisille suunnattu koulutus) (43 % vastaajista). Usein opintomaksu perittiin, mutta opiskelijat olivat oikeutettuja sitä 35 tai 50 prosenttia alentavaan opintoseteliavustukseen (42 % vastaajista). Opintomaksun omaosuuden saattoi opiskelijan puolesta maksaa myös kunta, seurakunta, vastaanottokeskus, isäntäperhe, työnantaja tai järjestö (esim. loma-, ammatti-, urheilujärjestö). Joissain tapauksissa varaton maahanmuuttajaopiskelija ei saanut opinnoilleen mitään tukea, jolloin oppilaitos (kansanopisto) ei voinut periä häneltä opintomaksua.

Erillisellä opintosetelirahoituksella järjestettiin maahanmuuttajien nuorisotakuukoulutusta 10 prosentissa vastanneista oppilaitoksista. Oppilaitokset olivat kansalaisopistoja ja kansanopistoja. Opiskelijoita koulutuksessa oli 900, joista miehiä oli 53 prosenttia ja naisia 47 prosenttia. Opetustunteja annettiin 15 000. Koulutuksen sisältönä olivat mm. kielikoulutus (suomi, ruotsi, englanti), yhteiskunta- ja työelämätietous, viestintätaidot (luku ja kirjoitustaito, tietotekniikka), käden taidot, musiikki, tukiopetusta peruskouluaineissa ja elämänhallinta.

Työvoimapoliittinen koulutus

Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena järjesti maahanmuuttajakoulutusta 7 prosenttia vapaan sivistystyön oppilaitoksista. Työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen osallistui 3 600 opiskelijaa, joista naisia oli 57 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia. Koulutuksia oli 200 kappaletta ja opetustunteja koulutuksissa noin 85 000.

Muuhun työvoimapoliittiseen koulutukseen maahanmuuttajille osallistui 80 opiskelijaa. Koulutuksia oli 7 kappaletta ja opetustunteja niissä 2 800.

Tilauskoulutus

Tilauskoulutuksena maahanmuuttajakoulutusta järjesti 6 prosenttia vastaajista. Tilauskoulutuksena järjestettyyn kotoutumiskoulutukseen osallistui noin 100 opiskelijaa. Muuhun tilauskoulutukseen maahanmuuttajille osallistui noin 5 000 opiskelijaa, joista miehiä oli 85 prosenttia ja naisia 15 prosenttia. Koulutuksia oli 50 kappaletta ja niissä opetustunteja noin 5 000. Tilaajina olivat kunnat, yritykset, kansalaisjärjestöt. Mukana on mm. vastaanottokeskuksissa järjestettyä koulutusta.

Ammatillinen koulutus

Kansanopistot järjestivät ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta, ammatillista koulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Opiskelijoita tässä koulutuksessa oli noin 150.

Yleissivistävä koulutus

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa järjestettiin yleissivistävänä koulutuksena aikuisten perusopetusta, perusopetuksen valmistavaa opetusta (PEVA), aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetusta, maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta (LUVA) ja lukiokoulutusta. Maahanmuuttajaopiskelijoiden lukumäärä oli 700-800 henkilöä.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden koulutus

16 kansanopistoa on sopinut sisäasiainministeriön kanssa alaikäisten, yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten (16-17-vuotiaita) tuetun asumisen ja koulutuksen ohjelmasta. Tämä ns. NUTUKKA-ohjelma on kehitetty sisäasiainministeriön ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen yhteistyönä. Tässä koulutuksessa on nyt 327 turvapaikanhakijaa. Loppuvuoden aikana määrä noussee lähes 500 nuoreen.

Kolmessa kansanopistossa (Keski-Suomi, Lieksa ja Peräpohjola) toimii lisäksi vastaanottokeskus/ryhmäkoti, joissa on yhteensä yli 400 turvapaikanhakijaa.

Koulutuksen haasteita ja ongelmia

Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät mielellään maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutusta. Se soveltuu hyvin oppilaitosten perustehtävään ja arvomaailmaan. Monilla oppilaitoksilla on pitkäaikainen kokemus maahanmuuttajien kouluttamisesta. Oppilaitoksilla on päteviä opettajia ja valmiit fasiliteetit koulutuksen toteuttamiseen.

Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1396/2010) mukaan kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena, joka rahoitetaan työ- ja elinkeinohallinnon hallinnonalalta. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää myös omaehtoisena opiskeluna,jolloin koulutus rahoitetaan kyseisen koulutuksen valtionosuudella. Näin tapahtuu maahanmuuttajien vapaan sivistystyön koulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Ongelmana vapaan sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa on sen rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä kiinnitti asiaan huomiota loppuraportissaan 11.12.2014.

Vapaa Sivistystyö ry toteaa, että maahanmuuttajien osalta 57 tai 65 prosentin valtionosuuden ja yksikköhinnan erotuksen rahoittaminen on ongelmallista. Opiskelijamaksuja ei käytännössä voida periä kotoutumissuunnitelmaan hyväksytystä koulutuksesta. Opintomaksujen osuutta voidaan jonkin verran korvata opintoseteleillä, mutta opintoseteliavustukset eivät ole eikä niiden tule olla valtionosuusjärjestelmää korvaavaa rahoitusta.

Edellä mainittu työryhmä laski, että täysimääräisestä valtionosuudesta aiheutuva lisärahoituksen tarve oli kansanopistojen osalta vuonna 2014 toteutuneen koulutuksen tasossa arviolta 3,6 miljoonaa euroa, kun koulutuksen kustannukset olivat kokonaisuudessaan arviolta 8 400 000 euroa. Kansalaisopistojen lisärahoituksen tarve oli arviolta 1,4 miljoonaa euroa, kun kokonaiskustannukset olivat noin 3,1 miljoonaa euroa. Kesäyliopistojen osalta lisärahoituksen tarve on noin 55 000 euroa. Opintokeskusten ja liikunnan koulutuskeskusten lisärahoituksen tarvetta työryhmä ei arvioinut.

Esitykset

Vapaa Sivistystyö ry esittää, että maahanmuuttajien omaehtoinen kotoutumiskoulutus tulee rahoittaa erikseen siten, että valtionosuus kattaa niiden kustannusten osuuden, joka muussa vapaan sivistystyön koulutuksessa katetaan opiskelijamaksuilla ja muulla ylläpitäjän rahoituksella. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus voitaisiin määritellä vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvassa oppilaitoksen erityiseksi koulutustehtäväksi. Tällä tavoin menetellen koulutusta voidaan järjestää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti opiskelijan tarpeita palvellen. Tämä edellyttää lisärahoitusta oppilaitoksille ja oman kustannuspohjan luomista maahanmuuttajien omaehtoiselle kotoutumiskoulutukselle.

Vapaa Sivistystyö ry esittää, että kotoutumiskoulutuksen määräraha siirretään hallitusneuvotteluissa sovitulla tavalla opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alle.

Vapaa sivistystyö ry pitää lisäksi tärkeänä, että maahanmuuttajille kohdennettavassa tiedotuksessa ja ohjauksessa esitellään vapaan sivistystyön tarjoamia koulutuspalveluja mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti, koska vapaa sivistystyö on erinomainen maahanmuuttajien kotoutumis- ja muun koulutuksen järjestäjä.

Helsingissä 20. päivänä lokakuuta 2015

Vapaa Sivistystyö ry

Hallitus
psta

Aaro Harju
puheenjohtaja