Eduskunta
Sivistysvaliokunta
ASIA: VNS 4/2014 VP Valtioneuvoston
selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018
Hallitus esittää vapaan sivistystyön rahoituksen leikkaamista
sekä rakenteen ja rahoitusjärjestelmän uudistamista.
Vapaa Sivistystyö ry
kiinnittää huomiota hallituksen esityksen kohtaan "Kuntien tehtävien ja
velvoitteiden vähentämisohjelma", jossa todetaan: "Ryhmässä 2 olevien
ehdotusten valmistelu on kesken ja/tai niiden osalta kuntien kustannusten
todellinen vähentäminen jää olennaisesti riippumaan itsehallinnon piirissä
olevien kunnallisten toimijoiden toimenpiteistä, joiden toteutumista ja
vaikutuksia voidaan arvioida vasta myöhemmin." Vapaan sivistystyön osalta
tilanne on juuri näin, koska noin puolet vapaan sivistystyön oppilaitoksista on
yksityisiä, jotka eivät saa mitään kuntatukea, ja koska kunnat ratkaisevat
itsenäisesti, kuinka paljon ne rahoittavat tukea saavia vapaan sivistystyön
oppilaitoksia.
Hallitus esittää, että "vapaan sivistystyön rahoitusta
vähennetään 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5 miljoona
eurolla vuoden 2017 tasolla. Vastaavien kustannussäästöjen mahdollistamiseksi
toteutetaan vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoitusjärjestelmän
kokonaisuudistus."
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia koskevat lisäksi
uudistukset ja supistukset toisen asteen rahoitusjärjestelmässä ja
järjestäjäverkossa sekä tutkintoon johtamattoman ammatillisen lisäkoulutuksen
valtionrahoituksen lopettaminen.
Vapaa Sivistystyö ry
esittää, että eduskunta peruu vapaan sivistystyön valtion rahoituksen
leikkauksen 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5, miljoonalla
eurolla vuoden 2017 tasolla seuraavin perustein:
Vapaan sivistystyön valtionosuutta ja valtionavustusta
leikattiin vuonna 2011. Silloin ilmoitettiin, että leikkaus on etupainotteinen.
Marraskuun 29. päivänä 2013 hallitus päätti osana rakennepoliittista pakettia,
että vapaan sivistystyön osalta pitää syntyä 15 miljoonan euron säästö, josta
valtiontuen leikkaus on 8,5 miljoonaa. Silloin kerrottiin, että iso leikkaus
kyettiin estämään. Näistä ilmauksista huolimatta vapaan sivistystyön julkisen
tuen edellytetään hallituksen esityksen mukaan supistuvan 33 miljoonaa euroa,
josta valtiontuen leikkauksen osuus on 18,5 miljoonaa euroa. 33 miljoonan
säästövaatimus on 20 prosenttia vapaan sivistystyön valtiontuesta. Heti ensi
vuonna valtionrahoituksen leikkaus on peräti 10 miljoonaa euroa. 8,5 miljoonaa
euroa leikataan vuonna 2017. Lisäksi tulevat kunnallisen tuen leikkaukset.
Näin suuri julkisen rahoituksen leikkaaminen johtaa siihen,
että koulutustarjontaa joudutaan supistamaan ja kurssihintoja nostamaan.
Koulutus keskittyy väkisinkin kaupunkeihin ja taajamiin, jolloin haja-asutusalueella asuvien ihmisten
koulutustarjonta vähenee kaikkein eniten. Vapaan sivistystyön
lähipalveluperiaate rapistuu. Hintojen nostaminen pudottaa vähävaraisia ihmisiä
pois opintojen piiristä. Molemmat tekijät heikentävät kansalaisten tasavertaista
mahdollisuutta osallistua vapaan sivistystyön opintoihin.
Vapaa sivistystyö on ollut hyvinvointipalvelu viimeiset
vuosikymmenet. Sen avulla on lisätty ihmisten henkistä, kulttuurista ja
sosiaalista hyvinvointia. Yhteisöllisyys on vahvistunut, terveys ja toimintakyky
pysyneet yllä ja sosiaalinen pääoma vahvistunut. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet
keskeisesti siihen, että Suomesta on tullut yksi maailman vauraimpia ja menestyneimpiä
maita. Tällaisen ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia lisäävän toiminnan supistaminen
tulee lisäämään terveys- ja sosiaalikuluja, jotka ovat valtiolle ja kunnille
paljon vapaan sivistystyön julkista tukea kalliimpia.
Kansainvälisissä aikuiskoulutustutkimuksissa PIAAC ja BeLL
Suomi menestyi erittäin hyvin. Tutkijoiden mukaan suomalaisella aikuiskoulutuksella,
jonka pääosan muodostaa vapaa sivistystyö, on ollut tässä suuri merkitys.
Vapaalla sivistystyöllä olisi paljon lisäannettavaa
suomalaiselle yhteiskunnalle. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat ottaa
koulutukseen ne nuoret, jotka eivät hakeudu peruskoulun jälkeen opiskelemaan
tai töihin. Näin oppivelvollisuuden pidennys voidaan hoitaa edullisesti.
Nuorten koulutustakuun ja maahanmuuttajien kieli- ja kotouttamiskoulutuksen
toteuttamisessa vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on hyvät näytöt, ja ne
voivat ottaa haluttaessa nykyistä suuremman roolin näissä tärkeissä
yhteiskunnallisissa koulutustehtävissä. Noin miljoonalla suomalaisella on
puutteelliset tietotekniset valmiudet. Tässä kansallisessa projektissa, joka
toivottavasti käynnistyy, vapaan sivistystyön oppilaitoksilla voi olla
keskeinen rooli.
Helsingissä 17. päivänä huhtikuuta 2014
Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf
Hallitus
