Valtiosihteeri Pilvi Torsti
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on Suomessa yli 300 eri
puolilla maata. Kansalais- ja työväenopistoissa, kansanopistoissa,
opintokeskuksissa ja sivistysliitoissa, kesäyliopistoissa ja liikunnan
koulutuskeskuksissa opiskelee vuosittain noin miljoona nuorta ja aikuista.
Opetus koostuu yleissivistävistä opinnoista sekä ammatillisesta,
ammattisivistävästä ja avoimen korkeakoulun koulutuksesta.
Vapaa Sivistystyö ry esittää, että
1. Vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksen
turvaaminen on keskeistä oppilaitosten menestykselliselle työlle. Vapaan
sivistystyönoppilaitosten
koulutusta rjonnalle on kysyntää. Oppilaitokset tuottavat edullisesti koulutus-
ja sivistyspalveluja eri puolilla Suomea. Suurin ongelma on
valtionosuusrahoituksen niukkuus. Eräissä oppilaitosryhmissä rahoitus on vain
noin 60 prosenttia koulutustarjonnasta. Lisäksi valtionosuusindeksin jäädytys
nakertaa perusrahoitusta, jonka turvaaminen on kaikkein keskeisintä
oppilaitosten pitkäjänteiselle työlle.
2. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat
ottaa nykyistä enemmän vastuuta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta. Oppilaitoksilla
on osaamista ja valmiit tilat eri puolilla Suomea. Tämä resurssi kannattaisi
hyödyntää nykyistä tehokkaammin.Vapaan
sivistystyön oppilaitoksista kansanopistot ja kansalaisopistot toteuttavat
tällä hetkellä nuorisotakuuseen liittyvää nuorten koulutustakuuta. OKM tukee
koulutusta 2 miljoonan euron erillismäärärahalla. Koulutus on rajattu koskemaan
vain maahanmuuttajanuoria. Lisäksi mm. kansanopistot ovat käyttäneet
opintosetelirahoitusta jatkokoulutuspaikkaa vaille jääneiden nuorten
koulutuksessa.
3. Nuorisotakuun rahoitus tulee vakiinnuttaa vapaan sivistystyön
valtionosuusjärjestelmän kautta uudistamalla lakia vapaasta
sivistystyöstä. Välittömänä toimenpiteenä hyödynnetään koulutustakuun
rahoitukseen osoitettuja määrärahoja esimerkiksi opintosetelirahoituksena.
Lisäksi parannetaan opiskelijoiden opintososiaalisia tukia, koska
toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat nuoret eivät ole tällä hetkellä
tasa-arvoisessa asemassa.
4. Vapaan sivistystyön valmentava ja valmistava opetus tulee saada
maksuttomaksi opiskelijalle muun saman yhteishaun piirissä olevan
koulutuksen tapaan.
5. Suomi
panostaa koulutusvientiin. Vapaa sivistystyö olisi ainutlaatuinen vientituote. Jos
Suomi joutuu kilpailemaan korkea-asteen koulutusviennissä lukuisten maailman
maiden kanssa, vapaassa sivistystyössä kilpailijoina voivat olla vain muut
Pohjoismaat. Monissa kehittyvissä maissa vapaa sivistystyö olisi erinomainen
väline kansansivistyksen tason nostamisessa ja demokratiakasvatuksessa.
6. Opetushallinnon viranhaltijat esittelevät
useissa yhteyksissä suomalaista koulutusjärjestelmää. Esitetyistä kalvoista
näyttää puuttuvan kokonaan miljoonan opiskelijan vapaa sivistystyö. Vapaan sivistystyön arvo ja merkitys osana
suomalaista oppimisjärjestelmää tulisi tunnistaa kaikissa tilanteissa.
Helsingissä
2.9.2013
Vapaa
Sivistystyö ry
Aaro
Harju, puheenjohtaja
Tapio
Kujala, varapuheenjohtaja
Aki
Ojakangas, varapuheenjohtaja
