Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ehdotuksen pohjana on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan otetut tavoitteet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Työryhmän mukaan hallitus on ottanut itselleen kunnianhimoiset tavoitteet kunkin koulutusmuodon osalta. Hallitusohjelman mukaan kaikilla asteilla koulutuksellista tasa-arvoa edistetään mm. puolittamalla sukupuolen ja etnisen taustan vaikutus koulutuksen osallistumiseen ja tutkinnon suorittamiseen vuoteen 2020 mennessä ja jopa kokonaan pitkällä aikavälillä. Jotta tämä tavoite saavutetaan, vapaan sivistystyön monipuolinen koulutustarjonta ja mahdollisuudet kannattaa hyödyntää koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.

Voimassa olevan lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tämän on mahdollistanut vapaan sivistystyön oppilaitosten saama valtionosuus, jolla opinto- ja koulutusmaksut on voitu pitää kohtuullisina ja mahdollistettu monille osallistuminen oppilaitosten tarjoamaan koulutukseen.

Ehdotuksen mukaan haasteena on tasapainottaa koulutuksen saatavuutta, koulutukseen pääsyä, oppimistuloksia ja tutkinnon suorittamista siten, että nuoret olisivat toiselle asteelle ja korkeakouluihin hakeutuessaan nykyistä tasa-arvoisemmassa asemassa. Vapaan sivistystyön nuorisoasteen koulutuksessa tehdään juuri tällaista työtä ja tasoitetaan siirtymistä koulutusasteelta toiselle tai ammattisivistävästä koulutuksesta työelämään.

Näistä ja seuraavassa esitetyistä muista syistä johtuen työryhmän ehdotus on hämmentävä, koska Suomen koulutusjärjestelmään keskeisesti kuuluva vapaa sivistystyö on kuitattu ehdotuksessa yhdellä virkkeellä aikuiskoulutuksen kohdassa. Sen mukaan "vapaan sivistystyön tarjonnalla edistetään aktiivista kansalaisuutta ja kannustetaan aikuisia sivistystavoitteiseen harrastamiseen". Vapaa sivistystyö on ollut vuosikymmeniä ja voi olla jatkossakin merkittävä kansalaisten koulutuksellista tasa-arvoa käytännössä edistävä toimija Suomessa. Perusteluina tälle ovat edellä olevien lisäksi ainakin seuraavaa:

* Noin miljoona suomalaista opiskelee vuosittain vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Opiskelijat ovat kaikenikäisiä: nuoria, aikuisia ja senioreita. Naisten osuus on korostunut, mutta oppilaitoksissa on tehty systemaattisesti työtä mm. hankkeiden ja opintosetelikoulutuksen avulla poikien ja miesten osuuden kasvattamiseksi.

* Vapaana sivistystyönä järjestettävä koulutus on avointa kaikille koulutustaustasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Opintoihin osallistumiselle ei ole pohjakoulutusvaatimuksia.

* Kansalaisilla on mahdollisuus saada vapaan sivistystyön koulutusta lähellä kotiaan - oppilaitosverkosto kattaa koko maan ja toiminta perustetaan yleensä alueellisille ja paikallisille tarpeille. Joillakin alueilla vapaan sivistystyön oppilaitos on ainoa oppilaitos, joka tarjoaa opintoja aikuisväestölle.

* Valittavana on runsaasti sekä tieto- että taitopainotteisia opintoja. Oppilaitosmuodoissa painotetaan yhteisöllisyyttä ja kokemuksellisuutta. Avoin yliopisto-opetus voi toimia väylänä myös korkea-asteen opintoihin.

* Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuminen lisää opiskelumotivaatiota, parantaa oppimisvalmiuksia, kohottaa itsetuntoa ja johtaa monesti opintoihin hakeutumiseen muille koulutuksen sektoreille.

* Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on kyky reagoida nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin. Oppilaitokset ovat olleet innovatiivisia koulutustarjonnan, pedagogiikan ja mm. sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisessä.

* Monilla oppilaitoksilla on pitkäaikainen ja syvällinen kokemus erityisryhmien (mm. vammaiset ja peruskoulun lisäopetuksen suorittajat) koulutuksesta.

* Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat erityisosaamiseen perustuvia ammatillisia opintoja, joita muut oppilaitosmuodot eivät voi tarjota.

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry esittää työryhmän ehdotukseen seuraavia konkreettisia lisäyksiä:

Kohtaan 3. Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin, Jatko-opintoihin valmistava opetuksen ja muun toiminnan kehittäminen

Tekstiosuuteen oma uusi kappale:

Vapaan sivistystyön piirissä erityisesti kansanopistojen opetus on toiminut vuosikymmeniä merkittävänä valmistavana ja valmentavana koulutuksena jatko-opintoihin. Opinnot ovat pääosin laaja-alaisia yleissivistäviä opintoja. Ne vähentävät liiallista sektoroituneisuutta ja vain tietynlaisiin jatko-opintoihin valmentautumista, mitä ehdotuksessa pidettiin ongelmallisena. Monimuotoiset opinnot ovat parantaneet oppijoiden oppimisvalmiuksia, opiskelukypsyyttä sekä antaneet tietotaitoa jatko-opintoja varten.

Kokonaisuus koostuu erilaisista, sekä valtion, kuntien että yksityisten ylläpitäjien oppilaitosmuodoista.

Kohtaan 6. Ammatillinen koulutus

Toimenpide 16: en uusi kappale:

Kehitetään mahdollisuutta hyödyntää vapaan sivistystyön opinnoissa suoritettuja opintoja osana ammatillista tutkintoa.

Kohtaan 8. Aikuiskoulutus

Uudeksi omaksi alaotsikoksi Vapaa sivistystyö

Lisätekstiosuus:

Vapaa sivistystyö tavoittaa vuosittain noin miljoona suomalaista. Koulutukseen osallistuvat lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit: yleis- ja ammattisivistävä koulutus, avoin korkeakouluopetus, työelämäkoulutus, järjestö- ja kansalaisyhteiskuntakoulutus sekä erilainen vapaatavoitteinen koulutus. Koulutus tavoittaa kansalaiset elinikäisen oppimisen periaatteen hengessä koulutustasosta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta maan kaikissa osissa.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on järjestämislupia sellaisiin ammattisivistäviin koulutuksiin, joita muut koulutusmuodot eivät tarjoa.

Pääministeri Kataisen hallitus on asettanut vapaan sivistystyön oppilaitoksille erityistehtävän koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä. Ohjelman mukaan "vapaan sivistystyön edellytyksiä vastata muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien kansalaisten tarpeisiin erityisesti edistetään". Sama erityinen tehtävä on annettu voimassa olevassa koulutuksen kehittämissuunnitelmassa.

Vapaan sivistystyön opinnoille on enemmän kysyntää kuin oppilaitokset pystyvät koulutusta tarjoamaan. Syynä on koulutustehtävään osoitettujen taloudellisten resurssien niukkuus sekä opintososiaalisten etujen vähyys nuorisoasteen koulutuksen ja aikuisopintotuen osalta. Opintosetelijärjestelmä on madaltanut erityisryhmien koulutukseen hakeutumista, mutta korkeat opinto- ja koulutusmaksut ovat silti monien kansalaisten kohdalla todellinen koulutukseen hakeutumisen este ja koulutuksen tasa-arvoa heikentävä tekijä.

Lisätoimenpide: Vapaan sivistystyön kehittäminen

Parannetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuus- ja valtionavustusjärjestelmää ja lisätään suoritteiden määrää, jotta oppilaitokset voivat vastata olemassa olevaan koulutustarpeeseen ja -kysyntään.

Kehitetään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelevien nuorten ja aikuisten opintososiaalisia etuja ja kehitetään mahdollisuutta hyödyntää vapaan sivistystyön opinnoissa suoritettuja opintoja osana ammatillista koulutusta.

Varmistetaan vapaan sivistystyön oppilaitoksille mahdollisuus osallistua nuorisotakuuseen liittyvän koulutuksen toteuttamiseen pitkäjänteisesti koko maan alueella.

Kehitetään vapaassa sivistystyössä hankitun osaamisen tunnustamista ja kehitetään siihen liittyviä käytänteitä ja menetelmiä.

Kehitetään etsivää toimintaa ja sen edellyttämää yhteistyötä eri koulutus-, viranomais- ja muiden tahojen kanssa.

Alaotsikkoon Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenne

Toimenpide 27:ään viimeiseksi virkkeeksi:

Kehitetään vapaan sivistystyön tarjoaman koulutuksen hyödynnettävyyttä kaikkien koulutusasteiden ammatillisten tutkintojen kehittämisessä.

Alaotsikkoon Avoin korkeakoulu

Lisätekstiosuus:

Vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminta osana avoimen korkeakouluopetuksen järjestelmää on tasa-arvoisen ja avoimen koulutusjärjestelmän kannalta tärkeää. Alueellista, sosiaalista ja koulutuksellista tasa-arvoa kehitetään ja ylläpidetään harvaan asutussa Suomessa viemällä avoimen korkeakouluopetuksen opintojärjestelmä ja sitä tukevat tiedotus- ja opintoneuvontapalvelut paikkakunnille, joissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla ei ole omia toimipaikkoja. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluetoiminnan vähetessä vapaan sivistystyön oppilaitosten merkitys on korostunut.

Helsingissä 10. päivänä tammikuuta 2013

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry

Aaro Harju
puheenjohtaja