VSY
Sijaintisi: Etusivu > Kehittäminen > TUTKIMUS > SVV-tutkimusverkosto > Ajankohtaiskatsaus vapaan sivisytstyön tutkimukseen

Ajankohtaiskatsaus vapaan sivisytstyön tutkimukseen

Tässä katsauksessa esitellään syksyllä 2015 käynnissä ja suunnitteilla olevaa vapaan sivistystyön tutkimusta. Katsaus kokoaa yhteen Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -yhteistutkimusohjelman (SVV) tutkijatapaamisessa Joensuussa 27.-28.8.2015 esiteltyjä tutkimuksia.

SVV-ohjelma pyrkii vahvistamaan alan tutkimuksen vaikuttavuutta ja hyödynnettävyyttä kokoamalla alan tutkimusta yhteen sekä edistämällä eri tavoin tutkimustiedon ja sitä tarvitsevien kohtaamista. Ohjelman valtakunnalliset tutkijatapaamiset ja tutkimuskoosteet ovat esimerkkejä tällaisesta toiminnasta.

Tutkijatapaamisen materiaalit ja lisätietoa SVV-ohjelmasta löytyy VST ry:n verkkosivulta, www.sivistystyo.fi sekä SVV-verkkosivulta www.vapausjavastuu.fi.

Katsauksen toimeksiantaja: VST ry
Katsauksen laatija: Jenni Pätäri, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto



SVV-yhteistutkimusohjelma vapaan sivistystyön tutkimuksen ja tutkimuksesta kiinnostuneiden kokoajana

Sivistystyön Vapaus ja Vastuu eli SVV on vuonna 2011 käynnistetty tutkimuksen yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on vapaan sivistystyön tutkimuksen vahvistaminen ja kokoaminen sekä alan toimijoiden vuorovaikutuksen vahvistaminen. Ohjelmasta vastaavat Vapaa Sivistystyö ry (VST), Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot sekä Åbo Akademi.

Ohjelman keskeisiksi toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet tutkijatapaamiset, erilaiset alueelliset tutkivat opintokerhot ja -piirit sekä yleisöluentosarjat. Lisäksi ohjelman puitteissa on järjestetty erilaisia alueellisia tapaamisia tutkijoiden, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä päätöksentekijöiden kesken.

Tutkijatapaamisia järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. VST on vastannut tutkijatapaamisten järjestelyistä yhteistyössä ohjelman vastuuyliopistojen kanssa. Tutkijatapaamiset ovat avoimia tilaisuuksia ja kaikki vapaan sivistystyön tutkimuksesta kiinnostuneet voivat osallistua niihin. Tapaamisissa eri vaiheissa olevat tutkijat esittelevät tutkimuksiaan ja toimivat muiden tutkimusten kommentaattoreina. Lisäksi tutkimuksista keskustellaan yhdessä kaikkien osallistujien kesken alustuspuheenvuorojen ja ennakkomateriaalien pohjalta, kukin itselle luontevimmasta näkökulmasta.

Esimerkiksi käytännön näkökulmasta voi kommentoida, onko aihe relevantti, kiinnostava ja ajankohtainen; onko tutkimuksessa huomioitu kaikki olennaiset tutkittavaan ilmiöön vaikuttavat tekijät vai pitäisikö aihetta tarkastella jostakin toisesta näkökulmasta.

Tutkimuksellisesta näkökulmasta voi esimerkiksi kommentoida, onko aihe tutkimuksellisesti relevantti ja rajattu oikein, onko aineisto riittävä, teoreettinen näkökulma toimiva, analyysi toteutettu järkevästi ja huolellisesti, onko tulosten raportointi toteutettu asiallisesti ja onko tuloksilla relevanssia ja mielenkiintoa.

Joensuun tutkijatapaaminen oli seitsemäs SVV-tutkijatapaaminen ja sen järjestelyistä vastasivat VST yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston SVV-toimijoiden kanssa. Tapaaminen järjestettiin elokuussa valtakunnallisten vapaan sivistystyön kehittämispäivien yhteydessä. Tutkijatapaamisen osallistujat vaihtelevat yleensä hieman sen mukaan, missä tapaaminen kulloinkin järjestetään. Tapaamisissa on usein esitelty myös muissa kuin kolmessa yhteistyöyliopistoissa tehtävää tutkimusta.

Aiemmat tutkijatapaamiset on järjestetty seuraavasti:

* Tampereella 29.-30.1.2015 Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaarin yhteydessä Järjestelyistä vastasivat VST ja Tampereen yliopisto. Vuonna 2015 alan tutkijat tapasivat myös Tampereen yliopistolla maaliskuussa järjestetyssä Nordic Conference for Adult Education & Learning -yhteispohjoismaisessa konferenssissa, jota SVV-ohjelma oli organisoimassa VST:n, Tampereen yliopiston sekä Åbo Akademin johdolla.

* Varkaudessa 28.-29.8.2014 osana valtakunnallisia vapaan sivistystyön kehittämispäiviä. Järjestelyistä vastasi VST ja Itä-Suomen yliopisto.

* Turussa 6.-7.2.2014 Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisen yhteydessä. Järjestelyistä vastasi VST.

* Vaasassa 16.-17.8.2013 vapaan sivistystyön kesäseminaarin yhteydessä. Järjestelyistä vastasi VST ja Åbo Akademi.

* Tampereella 18.-19.1.2013. Järjestelyistä vastasivat VST ja Tampereen yliopisto.

* Orivedellä 19.-20.8.2012. Järjestelyistä vastasi VST.



Joensuussa 2015 esitelty tutkimus

Joensuun kaksipäiväisessä tutkijatapaamisessa käsiteltiin yhteensä 11 tutkimusta, joista suuri osa oli Itä-Suomen yliopistosta (5/11, 45 %). Aiheet jakautuivat kahteen teemaan. Torstain teemana oli vapaan sivistystyön arvoperusta ja rooli, ja päivän puheenjohtajana toimi yliopistonlehtori Ari Sivenius Itä-Suomen yliopistosta. Käsittelyssä olivat seuraavat tutkimukset:

1. Vapaan sivistystyön paikka nuorten aikuisten elämässä? Ari Sivenius (UEF) (puheenjohtajana Siveniuksen esityksen aikana väitöskirjatutkija Annika Turunen Åbo Akademista).

2. Kansalaisuutta suomalaisilla kansalaisopiston kursseilla ja ruotsalaisissa opintopiireissä - eroja ja yhtäläisyyksiä. Annika Turunen (ÅA).

3. Luottamus ja verkostot kansalaisopistoissa. Leea Keto (Järvilakeuden kansalaisopisto/HY).

4. Naiskansalaisuuden ideaalin rakentuminen itsenäistyvässä Suomessa 1900-luvun alussa. Sirja Möttönen (UEF).

5. Liberaalia, populaaria vai kansaista sivistystyötä. Anja Heikkinen (UTA).

Toisen päivän teemana oli vapaan sivistystyön käytännöt ja rakenteet, ja päivän puheenjohtajana professori Jyri Manninen Itä-Suomen yliopistosta. Perjantaina käsittelyssä olivat seuraavat tutkimukset:

6. Vertaisuus vapaassa sivistystyössä. Katinka Käyhkö (UEF).

7. Opettajuus vapaassa sivistystyössä. Arja Piirainen & Anita Malinen (JyU).

8. Tuntiopettajana kansalaisopistossa. Päivi Majoinen (Pieksämäen seutuopisto/UEF).

9. Tieto- ja viestintäteknologia kansanopistojen opetuksen kehittämisessä. Heidi Luukkainen (Kiteen Evankelinen Kansanopisto/UEF).

10. Seniori-ikäiset (50+) tietokoneen, mobiilin oppijoina. Kari Kotiranta (Sastamalan opisto).

11. Toiminnalliset menetelmät kielenoppimisen ja kotoutumisen apuna. Minna Kattelus (Espoon työväenopisto Omnia).



Yleiskatsaus esitetyistä tutkimuksista

Tämä katsaus perustuu Joensuun tutkijatapaamiseen ilmoittautuneiden tutkijoiden ennakko- ja esitysmateriaaleihin sekä Jenni Pätärin tutkijatapaamisen aikana kirjaamiin muistiinpanoihin. Aineistoa kertyi yhteensä 68 sivua. Tutkijoiden lähettämiin materiaaleihin voi tutustua VST ry:n verkkosivulla (www.sivistystyo.fi).

Tutkijatapaamisen alasivulta löytyvät myös tutkijoiden yhteystiedot esimerkiksi tarkempia tiedusteluja varten.

Tutkijoiden käyttämät aineistot ja niiden sisällöt vaihtelivat tutkimuksen vaiheen sekä esimerkiksi aiempien tutkijatapaamisesitysten mukaan. Esitellyt tutkimustyypit vaihtelivat eri vaiheissa olevista väitöstutkimuksista muuhun yliopistotutkimukseen, tutkimus- ja tutkimushankeideoihin sekä jo päättyneiden selvitystyyppisten tutkimusten esittelyyn (ks. taulukko 1).

Taulukko 1. Tutkimusesitystyypit

Esitystyyppi

Lkm

Tutkijat

Käynnissä oleva väitöstutkimus

6

1. Turunen, 2. Keto, 3. Möttönen, 4. Käyhkö, 5. Majoinen, 6. Luukkainen

Käynnissä oleva yliopistotutkimus

2

1. Piirainen & Malinen, 2. Heikkinen

Tutkimus- tai tutkimushankeidea

2

1. Sivenius, 2. Kattelus

Päättynyt selvitystutkimus

1

Kotiranta

Yhteensä

11

 

 

Joensuussa esitellyt tutkimusaiheet tarttuvat vapaaseen sivistystyön kokonaisvaltaisesti. Aiheet olivat ajankohtaisia ja käytännönläheisiä, mutta mukaan mahtui myös teoreettisemmin orientoituneita tutkimusaiheita. Esitellyt tutkimukset pyrkivät yhtäältä vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen merkityksen kirkastamiseen ja esimerkiksi tarkastelemaan sille lainsäädännössä asetettuja tehtäviä, toisaalta alan käytäntöjen ja erityisesti pedagogisten käytäntöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen, sekä kolmanneksi teoriapohjan vahvistamiseen niin alan peruskäsitteiden kuin pedagogiikan osalta.

Keskeisten teemojen painopisteet esitellään taulukossa 2. Yksittäinen tutkimus voi kuulua useampaan teemaan. Esimerkiksi Heidi Luukkaisen väitöstutkimus "TVT kansanopistojen opetuksen kehittämisessä" on merkitty Opettajuus ja opettaminen -aiheiseen sekä Oppimisympäristöt-teemoihin. Suurimmat teemat olivat 1. opettajuutta ja opettamista sekä 2. kansalaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta käsittelevät teemat.

Taulukko 2. Tutkimusaiheiden temaattiset painopisteet

Teema

Lkm

Opettajuus, opettaminen, pedagogiikka, andragogiikka ja (aikuis)pedagogiset ratkaisut

5

Kansalaisuus (ml. kotoutuminen) ja aktiivinen kansalaisuus

3

Osallisuus ja vertaisuus

2

Aine ja sen oppiminen

2

Oppimisympäristöt

2

Historialliset ja historiallistavat analyysit

2

Käsiteanalyysit

2

Organisaatiotutkimus

1

Yhteensä

19

 

Tutkimusaiheiden jakautuminen tutkimuksen kohteena olevan oppilaitosmuodon tai organisaation mukaan esitellään taulukossa 3. Organisatorisesti tarkasteltuna suurin osa Joensuussa esitellystä tutkimuksesta kohdistuu vapaaseen sivistystyöhön yleisesti tai pitäen sisällään useampien oppilaitosmuotojen tarkastelua (esim. Vertaisuus vapaassa sivistystyössä, Käyhkö; Liberaalia, populaaria vai kansaista sivistystyötä, Heikkinen) sekä yksittäisistä oppilaitosmuodoista kansalais- ja työväenopistoihin (esim. Luottamus ja verkostot kansalaisopistoissa, Keto; Tuntiopettajana kansalaisopistossa, Majoinen). Lisäksi Joensuussa oli esittelyvuorossa yksi kansanopistoihin kohdistuvaa tutkimusta (Tieto- ja viestintäteknologia kansanopistojen opetuksen kehittämisessä, Luukkainen).

Taulukko 3. Tutkimusaiheet organisatorisesti tarkasteltuna

Oppilaitos, organisaatio tmv.

Lkm

Vapaa sivistystyö tai kansansivistystyö yleisesti

5

Kansalais- ja työväenopistot

5

Kansanopistot

1

Yhteensä

11

 

Tutkimuksissa esiin nousevia erityisiä kohderyhmiä ovat alan opettajat, nuoret aikuiset, seniorit (50+) ja maahanmuuttajat. Menetelmällisesti tutkimukset jakautuvat taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Suurin osa Joensuussa esitellystä tutkimuksesta nojaa laadullisiin tutkimusmenetelmiin, erityisesti sisällönanalyysiin. Yksittäisessä tutkimuksessa voidaan nojata useampaan menetelmälliseen lähestymistapaan kuten esimerkiksi Ari Siveniuksen tutkimushankeideassa toimintatutkimukseen sekä etnografiseen tutkimukseen.

Taulukko 4. Menetelmälliset ratkaisut

Tutkimusmenetelmä

Lkm

Sisällönanalyysi

4

Etnografia

2

Faktorianalyysi

2

Toimintatutkimus

1

Elämäkerta / mikrohistoria

1

Narratiivinen tutkimus

1

Mixed method

1

Historiallistava käsiteanalyysi

1

Yhteensä

13



Muita käynnissä olevia tutkimushankkeira SVV-ohjelman piirissä

Joensuussa käsittelyssä olleiden tutkimusten lisäksi SVV-ohjelman piirissä on esimerkiksi Tampereen yliopistossa käynnissä väitöstutkimusta seuraavista aiheista:

12. Eetoksesta jatkuvaan muutokseen. Kansalaisopistojen rehtorien ammatillisen identiteetin muutos. Mauri Nest.

13. Ammattiyhdistysopisto murroksessa (Murikka-opisto). Aki Ojakangas.

14. Erityiskansanopistot ja erityiset opiskelijat vapaassa sivistystyössä. 
Reetta Kettunen.

15. Vapaaehtoistyön sivistyksellinen merkitys. Anitta Pehkonen.

16. Tutkimus-käytäntöyhteys vapaassa sivistystyössä. Vapaan sivistystyön tiedontahto. Jenni Pätäri.

17. Aikuiskasvatuksen tutkimus-käytäntö-politiikkayhteydet. Sini Teräsahde.

18. Vapaaehtoistyön piilo-opetussuunnitelma. Outi Sipilä.



TUTKIMUSESITTELYT - 11 tutkimusesimerkkiä

Tutkimusten esittelyt perustuvat tutkijoiden laatimiin ennakko- ja esitysmateriaaleihin sekä Jenni Pätärin esityksistä tekemiin muistiinpanoihin.

Alkuperäiset esitysmateriaalit sekä tutkijoiden yhteystiedot löytyvät esim. VST ry:n verkkosivulta: http://sivistystyo.fi/index.php?k=14307.



Vapaan sivistystyön paikka nuorten aikuisten elämässä? (Ari Sivenius, UEF)

Siveniuksen esittelemässä tutkimushankeideassa on tavoitteena syrjässä olevien nuorten aikuisten tukeminen vapaassa sivistystyössä ja vapaan sivistystyön keinoin. Hankkeessa on tarkoitus selvittää ja kehittää erityisesti kansalais- ja työväenopistojen mahdollisuuksia tukea nuorten aikuisten elämää osallistavan toiminnan muodossa. Sivenius kysyy, voisivatko kansalaisopistot tarjota kannattelevan pysähdyspaikan nuorten aikuisten vierellä kulkijana.

Hankeidean menetelmälliset ratkaisut nojaavat toimintatutkimukseen, etnografiaan sekä kokeilevaan kehittämistyöhön. Sen kohderyhmä ovat nuorisolakia seuraten 17-29-vuotiaat nuoret aikuiset. Vapaan sivistystyön peruslähtökohdat - omaehtoisen oppimisen herättäminen, havahduttaminen henkilökohtaisen kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksiin sekä sosiaalisen verkoston ruokkiminen - yhdistettynä kansalaisopistojen koko maan kattavaan oppilaitosverkostoon tarjoavat kehittämishankkeelle otolliset lähtökohdat.

Tutkimushankeidean taustalta löytyy Siveniuksen vuonna 2014 päättynyt ESR-hanke "Työpaja nuorten risteysasemana vai uuden polun mahdollistajana". Hanke kohdistui Joensuun Nuorisoverstas ry:n työpajatoimintaan. Se pyrki toimijoita osallistaen kartoittamaan työpajatoiminnan merkitystä nuorten elämässä, jäsentämään pajatoiminnan käytänteitä eri toimijoiden näkökulmasta sekä rakentamaan moniammatillista asiantuntijaverkostoa kehittämistyölle. Hankkeessa kerättyä kartoittavaa tietoa tarkasteltiin erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja tutkijatapaamisissa sekä sidosryhmiä koskevissa seminaareissa, tapaamisissa ja tiimipalavereissa. Hankkeen myötä muodostunut verkosto jatkaa työskentelyä työpajatoiminnan kehittämiseksi.

Sivenius haastaa sekä vapaan sivistystyön toimijat että SVV-ohjelman pohtimaan mahdollisuuksiaan nuoria aikuisia osallistavan toiminnan foorumina.

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO