STRATEGIA

Vapaa Sivistystyö ry - Fritt Bildningsarbete rf on vapaata sivistystyötä tekevien oppilaitosten ja niiden valtakunnallisten liittojen yhteistyöjärjestö. Liitto keskittyy vapaan sivistystyön yhteiseen edunvalvontaan ja vaikuttamiseen. Vaikuttamistyön sisältönä ovat vapaan sivistystyön asema ja toiminnalliset resurssit suomalaisessa koulutus- ja oppimisjärjestelmässä.

Vapaa sivistystyö on omaehtoista, nonformaalista oppimista. Kansalaiset voivat kehittää itseään, parantaa osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan sekä hankkia itselleen ammatin tai edetä yliopistojen tutkinto-opiskelijaksi vapaan sivistystyön oppilaitosten kautta. Koulutus ja toiminta lisäävät lasten, nuorten ja aikuisten tietotaitoa, vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Koulutus ulottuu lasten taiteen perusopetuksesta nuorten yleis- ja ammattisivistävään koulutukseen, aikuisten harrastustavoitteiseen oppimiseen, työelämäkoulutukseen ja avoimeen korkeakouluopiskeluun sekä järjestöllisen tietotaidon lisäämiseen.

Noin miljoona suomalaista opiskelee vuosittain vapaan sivistystyön yli 300 oppilaitoksessa: kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, opintokeskuksissa, kesäyliopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa. Opetus- ja kulttuurityötä tehdään maan kaikissa osissa. Se tavoittaa kaikenikäiset ja kaikkiin sosiaali- ja koulutusryhmiin kuuluvat ihmiset. Koulutuksella ja toiminnalla on suuri yhteiskuntapoliittinen merkitys, joka tulee yksilöiden sivistymisen, yhteisöllisyyden vahvistumisen, demokratian lujittumisen ja sosiaalisen pääoman lisääntymisen myötä.

MISSIO, VISIO, TAVOITTEET JA YDINTEHTÄVÄT

Vapaa Sivistystyö ry:n missiona on vapaan sivistystyön asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttaminen.

Vapaa Sivistystyö ry:n visiona on olla vaikuttava vapaan sivistystyön edistäjä ja puolestapuhuja.

Liiton tavoitteena on

* ylläpitää ja parantaa vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnallisia edellytyksiä vaikuttamalla alan lainsäädäntöön ja rahoitusjärjestelmään

* puolustaa ja vahvistaa vapaan sivistystyön asemaa suomalaisessa koulutus- ja oppimisjärjestelmässä sekä lisätä tietoisuutta uusista koulutustehtävistä ja edistää avautuvien mahdollisuuksien haltuunottoa yhdessä jäsenliittojen kanssa

* lisätä vapaan sivistystyön tunnettuutta ja julkista arvostusta

* edistää vapaan sivistystyön opinnoissa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista

* edistää vapaan sivistystyön kansainvälistä vuorovaikutusta yhteistyöjärjestöjen kautta.

Liiton ydintehtävät ovat

* edunvalvonta ja vaikuttaminen vapaan sivistystyön asemaan ja toimintaresursseihin

* vapaan sivistystyön julkikuvan kirkastaminen ja tunnettuuden lisääminen yhdessä jäsenliittojen kanssa

* mukanaolo kansallisen linjan määrittelyssä suhteessa kansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin.

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

Liiton kriittisiä menestystekijöitä ydintehtävän eli edunvalvonnan ja vaikuttamisen kannalta ovat

* osaaminen ja uskottavuus: liitto on todellinen asiantuntija vapaan sivistystyön asioissa

* tavoitteisiin ja ydintehtäviin keskittyminen

* toimivat yhteistyösuhteet poliittisiin päättäjiin ja virkahallintoon

* saumaton yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa.

TOIMINNAN TULOS
Vapaa Sivistystyö ry:n toiminnan tuloksena yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa

* vapaan sivistystyön oppilaitosten lainsäädännölliset ja taloudelliset toimintaedellytykset on varmistettu

* vapaan sivistystyön asemaa suomalaisessa koulutus- ja oppimisjärjestelmässä on parannettu ja tietoisuutta uusista koulutustehtävistä on lisätty

* vapaan sivistystyön tunnettuutta ja julkista arvostusta on parannettu ja

* vapaan sivistystyön kansainvälisestä vuorovaikutuksesta yhteistyöjärjestöjen kautta on huolehdittu.

ARVIOINTI JA SEURANTA
Vapaa Sivistystyö ry arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa itsearvioinnin menetelmin. Keskeisenä arvioinnin kohteena ovat tavoitteiden ja ydintehtävien toteutuminen. Itsearviointia täydentävät tehtävät kyselyt jäsenjärjestöille ja mahdollisesti oppilaitoksille.

 

STRATEGIAN TOIMENPANO
Yhteisjärjestön työn kolme pääpainopistealuetta, edunvalvontatyö, vaikuttamisviestintä ja kansainvälisessä linjanvedossa mukana oleminen, tehdään tiiviissä yhteistyössä jäsenliittojen kanssa. Valtakunnallisten liittojen kesken sovitaan konkreettisesta vaikuttamistyön työn- ja vastuunjaosta. Näin varmistetaan toiminnan vaikuttavuus, poistetaan päällekkäisyyksiä ja luodaan yhteistä vapaan sivistystyön linjaa ja kuvaa.

Yhteisjärjestön työssä hyödynnetään jäsenjärjestöjen vahvuuksia ja tukeudutaan jäsenjärjestöjen erityisosaamiseen. Näin vapaan sivistystyön järjestöllinen osaamisresurssi on tehokkaassa käytössä ja toimii saumattomasti yhteen.

Liitto toteuttaa tavoitteitaan seuraavilla tavoilla:

* tiivis yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa vapaan sivistystyön edunvalvonnassa ja vaikuttamistyössä: jatkuva vuoropuhelu hallituksessa edunvalvonnan linjauksista, painotuksista, kohteista ja ajoituksesta

* aktiivinen edunvalvonnallinen yhteydenpito päättäjiin ja viranhaltijoihin yhteisesti määritellyin perustein

* jäsenjärjestöjen tukeminen niiden erityiskysymyksissä yhteisesti sovitulla tavalla

* hallituksen hyväksymien aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen vapaan sivistystyön yhteisistä asioista

* kehittämistyöryhmissä ja -toimikunnissa mukana oleminen, kun kysymys on vapaan sivistystyön yhteisistä kysymyksistä

* toimintaympäristön muutosten ennakointi ja muutoksiin reagoiminen vapaan sivistystyön osalta sekä jäsenjärjestöjen informointi muutosnäkymistä

* vaikuttamisviestintä poliittisiin päättäjiin ja viranhaltijoihin erityisessä viestinnän strategiassa sovitulla tavalla

* aikuiskasvatuksen kansainvälisissä verkostoissa mukana oleminen yhteisesti sovitulla tavalla ja kansallisen linjan määrittelyyn osallistuminen.

Liiton keskeisimmät vaikuttamisen kohteet ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvosto, eduskunta, Opetushallitus, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Yhteisjärjestön nimeämät edustajat toimivat erilaisissa työryhmissä ja toimikunnissa tuoden esille vapaan sivistystyön näkökulman.

Tärkeä osa vaikuttamistyötä on viestintä. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tunnetaan omilla paikkakunnillaan, maakunnissa sekä kansalaisjärjestöjen piirissä. Oppilaitokset tunnetaan omilla nimillään ja omalla koulutustarjonnallaan. Vapaa sivistystyö toteuttaa viestintästrategiaa siten, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ja niiden valtakunnalliset liitot huolehtivat vapaan sivistystyön koulutuksen markkinoinnista paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Oppilaitokset ja niiden valtakunnalliset liitot huolehtivat oppilaitosten ja oppilaitosryhmien julkikuvasta ja tunnettuudesta. Yhteisjärjestö kohdistaa vaikuttamisviestinnän niihin tahoihin, jotka päättävät vapaan sivistystyön resursseista eli opetus- ja kulttuuriministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön, Opetushallitukseen, Suomen Kuntaliittoon, valtioneuvostoon ja eduskuntaan. Liitto huolehtii jäsenliittojen kanssa siitä, että tieto kulkee kaikkien vapaan sivistystyön valtakunnallisten toimijoiden kesken eikä viestintä ole ristiriitaista. Liiton sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä laaditaan oma strategia.

Vapaa sivistystyö on mukana pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa aikuiskoulutuksen yhteistyöverkostoissa. Oppilaitokset ja oppilaitosmuodot hoitavat omat kansainväliset yhteytensä. Yhteisjärjestön roolina on toimia EAEA:n suomalaisena jäsenjärjestönä ja tukea sen eurooppalaista edunvalvontaa Suomesta käsin sekä osallistua keskusteluun, kun muodostetaan Suomen kantoja koulutusta koskeviin linjanvetoihin EU:ssa. Käytännön EAEA-yhteydestä huolehtii Kansanvalistusseura, joka hoitaa myös EAEA:n tiedotuksen. Kansalaisopistojen liitto vastaa NVL-verkostosta Suomessa.

Keskeisenä työkaluna strategian toteuttamisessa on Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmä YTR, joka on yhteistyöelin opetushallinnon kanssa. YTR:ssä kehitetään vapaata sivistystyötä ja huolehditaan vapaan sivistystyön oppilaitosten lainsäädännöllisistä puitteista ja taloudellisista resursseista yhteistyössä opetushallinnon viranhaltijoiden kanssa. Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja on YTR:n puheenjohtaja.

Liiton resursseina ovat osa-aikaisen puheenjohtajan, kokoaikaisen suunnittelijan ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten osaaminen, työpanos ja kontaktit sekä toimivat yhteydet tärkeimpiin yhteistyötahoihin ja sidosryhmiin. Liiton tehtävän toteuttaminen edellyttää hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteita keskeisimpien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Liiton talous rakentuu valtionavustuksen ja jäsenmaksujen varaan. Liitto ei toteuta hanketoimintaa, mutta voi olla mukana osatoimijana sellaisissa hankkeissa, jotka palvelevat suoraan liiton perustehtävää. Selvityksiä ja kartoituksia voidaan tehdä ulkopuolisille tahoille, jos selvitykset palvelevat liiton tarkoitusta ja niistä maksetaan työkorvaus.

Liitto arvioi kerran vuodessa toimintaansa itsearvioinnin menetelmin. Arvioinnin kohteina ovat tavoitteiden ja ydintehtävien toteutuminen. Keskeisinä konkreettisina kohteina ovat poliittisille päättäjille ja virkahallinnolle tehtyjen aloitteiden ja esitysten toteutuminen, vapaan sivistystyön rahoituksen kehittyminen, vapaan sivistystyön aseman vahvistumien ja tunnettuuden lisääntyminen, vapaan sivistystyön näkyminen elinikäisen oppimisen foorumeilla sekä vapaan sivistystyön tavoitteiden kirjautuminen tulevaan hallitusohjelmaan.