VSY

Nuormaa

Kansanvalistaja Severi Nuormaa (1865-1924)

Severi Nuormaa (Nyman vuoteen 1906) oli kansansivistäjä, joka köyhistä oloista lähteneenä omakohtaisesti tunsi opintien vaikeudet. Merkittävää hänelle oli kaikkien yhtäläinen oikeus sivistykseen ja demokratiaan; kansansivistyksen kohteena hän piti erityisesti vähempiosaisia. Hänen mukaansa kansalaisyhteiskunta vahvistuu voimantunteen kautta, ja tieto on valtaa.

Nuormaa oli oppinut mies, joka osasi runoilla, kirjoittaa, kääntää, opettaa sekä valistaa. Nuormaa oli mukana kansanopisto- ja työväenopistoliikkeen alkuaallokossa. Hän oli Etelä-Hämeen Kansanopiston, nykyisen Päivölän, ensimmäinen rehtori vuodesta 1894 alkaen. Vuonna 1898 hän siirtyi Tampereelle työväenopiston ensimmäiseksi rehtoriksi, jossa hän oli vuoteen 1919 asti.

Nuormaa julkaisi useita runokokoelmia, jotka sisälsivät pääasiassa isänmaallisia aaterunoutta. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Suomessa elettiin epävarmuuden aikaa, kun Venäjä kiristi otettaan ja suomalaisuuden säilymisestä oltiin huolissaan. Kansanvalistaja Nuormaa sai kokea tiukentuneen ilmapiirin henkilökohtaisesti, kun hänet karkotettiin kenraalikuvernöörin toimesta maasta vapunpäivänä 1903. Syynä karkotukseen oli Aamulehdessä julkaistu runo Kevätmietteitä:

 

Käy vihantaan oksat koivujen
Ja kevät saa vihreän vaatteen.
Mut Suomess' on syksy sydänten
Ja talvi toden ja aatteen.

Jo lämpeni taivas, läksivät jäät,
Jo aukee aallon syli,
Mut vihan ja vilpin synkeät säät
Käy Suomen sydänten yli.

On toukokuu ja kukkain kuu,
Jo nurmet nuoraa hymyy.
Mut Suomessa otsa punehtuu,
Ja silmä silmää lymyy.

Käy koivujen oksat vihantaan
Ja kevät saa vihreän vaatteen,
Mut koittiko Suomelle milloinkaan
Kevät oikean, toden ja aatteen?

(Lähde: Aamulehti 1.5.1903)

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO